Turun Ylioppilaskyläsäätiö isännöi SOANK:n vuoden toisen seminaarin. TYS tarjoaa opiskelija-asuntoja Turussa asuville opiskelijoille ja asuntopaikkoja sillä on noin viisi tuhatta. Turun yliopiston ylioppilaskunta perusti TYS:n vuonna 1966 ja nykyinen toimitusjohtaja on Kalervo Haverinen.
Turku sen sijaan on yksi Suomen suurimmista kaupungeista, jonka väkiluku lähenee 190 000 asukasta. Kaupunki tunnetaan etenkin kulttuurikaupunkina ja sillä on ollut pitkä ja merkittävä historia. Turussa sijaitsee kuusi korkeakoulua, joista suurin on Turun yliopisto ja kaupungissa asuu yli 40 000 opiskelijaa. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Turun tuomiokirkko sekä Muumimaailma.
Seminaariin osallistui 13 edustajaa seitsemästä eri asuinyhteisöstä aina Rovanniemeltä Kuopioon.
1. Päivä
Monet edustajista saapuivat seminaariin jo kello yhdentoista maissa junan avulla ja tämän jälkeen he ensimmäiseksi kävivät vierailemassa hotelleillaan. Sadetta tuli runsaasti taivaalta ja muutenkin ilma ei ollut paras mahdollinen seminaarin aikana. Edustajia oli kehotettu varaamaan huoneet Holiday Club Caribiasta, joka sijaitsi aivan TYS:n toimiston lähellä ja hyvällä paikkaa opiskelija-asuntoja silmällä pitäen. Hotellissa oli kaikki tarvittavat palvelut sekä myös kylpylä sitä haluaville.
Seminaarin ensimmäinen etappi oli Assarin Ullakko, jossa edustajat saivat syödä omakustanteisesti opiskelijaravintolassa. Tämä oli ensimmäinen hetki, kun kaikki edustajat olivät yhdessä ja myös hyvä hetki jakaa kuulumisia keskenään. Ravintola itsessään on suosittu paikka opiskelijoiden kesken ja seminaarin aikanakin se oli kohtuu täynnä.
Assarin Ullakkon vieressä sijaitsee yksi TYS:n kohteista, joissa päätettiin käydä tutustumassa. Tämä kohde oli Yo-talot, jotka oli alunperin rakentanut Turun yliopiston ylioppilaskunta. Ne sijaitsevat loistavalla paikalla ja ne oli suunnitellut Erik Bryggman 1950-luvulla. Kohteessa sijaitsee useita palveluita, mistä johtuen paikka ei ole niitä rauhallisimpia, mutta laaja valikoima takaa paremman viihdyvyyden. Tätä kaikkea edustajille esitteli kohteen asukastoimikunnan edustaja, joka vei heitä eri osiin rakennuksessa esitellessä jopa oman asuntonsa. Tässä nähtiin muun muassa minkälaisia suunnitteluratkaisuja kohteessa oli käytetty ja millainen kerhotila asukastoimikunnalla oli vastuullaan. Saatiin myös kuulla haasteista, joita asukasaktiiveilla on Yo-taloissa ja minkälaista yhteistyötä se käy eri tahojen kanssa. Esittelyn lopussa edustajille jaettiin bussikortit parempaa liikkumista varten Turussa.
Seuraava kohde, jossa edustajat kävivät, oli Ylioppilaskylän länsipuoli, joka sijaitsi aivan Yo-talojen lähistöllä. Kohteessa ei tosin käyty sisällä, mutta yksi TYS:n edustajista kertoi asuinalueesta ja vähän sen historiasta. Yo-kylän rakennukset ovat 1970-luvulla rakennettuja matalia kerrostaloja korttelipihoineen ja kylä on jakaantunut itä- ja länsipuoleen. Itäpuolella on enemmän soluasuntoja kun taas länsipuolella on enemmän yksiöitä. Läntisessä osassa on neljä taloa kytketty toisiinsa kulkukäytävillä ja jokaisen talon käytävällä on kahdentoista opiskelijan asunnot. Yo-kylää on laajennettu jatkuvasti lisääntyvän kysynnän vuoksi. Kohteessa näimme myös puun, josta oli laitettu roikkumaan kenkiä erään perinteen vuoksi ja myös hautausmaa sijaitsi aivan vieressä.
Puoli kolmen maissa saavuttiin TYS:n toimistolle, jossa oli luvassa esitelmiä. Säätiötä edusti tässä asukasisännöitsijä Anita Nurmi, joka ensimmäiseksi kertoi vähän TYS:n toiminnasta. Tämän jälkeen siirryttiin puhumaan TYSBooking-järjestelmästä, jonka avulla asukkaat voivat muun muassa tehdä vuokrasopimuksia sekä tehdä saunavarauksia. Järjestelmää kehitetään edelleen, mutta sivustot näyttivät toimivilta. Esitelmän aikana keskusteltiin myöskin TYS:n käytännöistä ja haasteista, joita se on kohdannut. Muun muassa vuokrien toteutustapoja käsiteltiin. Tilaisuudessa kävi myös opiskelija-edustaja kertomassa paikallisesta opiskelijavaikuttamisesta Turussa. Täten edustajat saivat kuulla minkälaisia tahoja tähän liittyy ja minkälaista opiskelija-asuminen on Turussa.
Seuraava kohde, jossa edustajat pääsivät käymään, oli Haliskylä. Se on yksi TYS:n suurimpia asuntokohteita ja se on rakennettu vuonna 1990. Kohde koostuu 31 asuinrakennuksesta. Haliskylässä tavattiin paikallisen asukastoimikunnan puheenjohtaja, joka oli tullut kertomaan toiminnasta alueella. Hän kertoi muun muassa millaisia tapahtumia järjestettiin ja miten asukasaktiivisuus on kehittynyt vuosien aikana antaen myös omia kokemuksia siitä millaista oli olla mukana asukastoimikunnassa. Ongelmat, jota toiminnassa on ollut, ovat melko yleisiä eri paikkakunnilla. Näihin kuulu esimerkiksi aktiivien suurehko vaihtuvuus, jota tapahtuu yllättävän usein. Keskustelujen jälkeen puheenjohtaja esitteli vielä grillipaikkaa ja katua, jossa kuulemma tapetaan eniten ihmisiä Suomessa.
Haliskylän jälkeen palattiin Yo-kylään. Tällä kertaa käytiin myös itä-osassa tutustumassa. Kohteessa on toteutettu korttelirakenne ja siellä asuu noin kaksi tuhatta asukasta. Alueella toimii asukastoimikunta, jonka tiloissa käytiin tutustumassa ja siellä tavattiin myös järjestön johtohenkilöitä. Keskusteluja käytiin asukastoiminnasta ja huomiona oli erityisesti se, kuinka haastavaa on välillä saada asukkaita mukaan toimintaan. Asukasaktiivit järjestävät tosin useita kokouksia ja sitä kautta pitävät menoa yllä. Tilaisuudessa käytiin myös vähän paikkoja läpi ja etenkin kuntoiluvälineet herättivät ihastusta.
Päivän päätti illallinen ravintolassa ‘Trattoria Romana’, jossa edustajat saivat tilata muun muassa pizzaa ja keittoa. Hintakatoksi oli asetettu 20 euroa ja jotkut tilasivat myös omaan piikkiin väkevämpää juotavaa. Keskustelua riitti edustajien kesken ja tunnelma oli kaiken kaikkiaan antoisa. Illallisen päätteeksi siirryttiin seuraavaan paikkaan, joka oli erään läheisen kohteen kerhotilat. Siellä jatkettiin seurustelua ja myös sauna oli varattu valmiiksi. Saunaan ei tosin päästy, mutta se ei menoa haitannut. Jotkut edustajat päättivät mennä jo hotellille takaisin, kun taas loput jatkoivat iltaa Turun yötarjonnassa.
2. Päivä
Toinen päivä aloitettiin kohteen esittelyllä ja tällä kertaa vuorossa oli Ikituuri, joka on TYS:n yksi merkittävimmistä kohteista. Se valmistui vuonna 2011 ja siinä on 12 kerrosta. Ikituuri on korkeudeltaan 43 metriä ja asuntoja on 83, jotka ovat pääosin yksiöitä. Ikituuri sijaitsi aivan Caribia-hotellin vieressä, joten edustajat pääsivät sinne helposti. Siellä paikallisen asukastoimikunnan edustaja esitteli kohdetta ja muun muassa käytiin pyörävarastossa sekä parvekkeella, josta oli hieno näkymä Turun yli. Esitelmä päätettiin kerhotilassa, jossa SOANK:n kokous tultaisiin pitämään.
Ennen kokousta edustajat saivat syödä jotain naposteltavaa ja valmistautua tulevaan tilaisuuteen. Kokouspaikassa ei tosin ollut mahdollisuutta heijastaa kuvaa suuremmalle ruudulle, joten jouduttiin käyttämään läppäriä kokousdokumenttien ja kuvien läpikäymiseen. Kokousta johti SOANK:n puheenjohtaja TOAS:n Petri Mattila ja sihteerinä toimi KOAS:n Antti Martikainen.
Kokouksen teemana oli asuinyhteisöjen yhteistyö sekä SOANK:n 35-vuotistaival. Ensimmäiseksi puheenjohtaja esitteli järjestön uuden logon, joka oli otettu käyttöön ja saanut paljon posiitivista palautetta. Myös viralliselle sivustolle (www.soank.org) oli tehty muutoksia, kuten domain-nimen vaihtuminen org-päätteiseksi, ja myös kirjallinen ohjeistus seminaarien järjestämiselle oli vihdoinkin toteutettu. SOANK on kehittänyt tämän lisäksi merkittävästi sosiaalisen median käyttöä. Yhteistyö SOA:n kanssa on kanssa edennyt siten, että SOA on alkanut käsittelemään tätä hallituksessaan, joka on osoitus SOANK:n roolin ja aseman merkittävästä paranemisesta. Lopuksi ilmoitettiin vielä järjestön taloustilanne.
Kokouksessa käsiteltiin seuraavaksi ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, jossa pääpainoina tulee olemaan SOANK:n vaikuttavuuden edistäminen sekä toiminnan parantaminen entisestään. Tähän tehtiin vain pieniä muutoksia, mutta muuten se hyväksyttiin sellaisenaan.
Asuinyhteisöt pääsivät kokouksessa myös jakamaan kuulumisia ja keskustelemaan niistä. Paikalla oli seitsemän asuinyhteisöä, joten asiaa riitti yli tunniksi. Taloustilanteet näyttävät hyviltä ja vuokria ei koroteta monissakaan asuinyhteisöissä. Rakennusprojektejakin riittää ja on hienoa nähdä, että opiskelija-asuntorakentamiseen panostetaan hyvällä tasolla. Esimerkiksi TOAS:lla on menossa Hippostalon projekti, johon on tarkoitus saada merkittävä opiskelijakeskus, kun taas Kuopiossa pyritään ottamaan Taivaanpankontien kerhotilaa käyttöön. Oulussa on myös käynnissä hanke, jossa annetaan asukkaiden maalata asuntojaan PSOAS:n kustannuksilla ja Jyväskylässä haluttaan asukkaiden tutustua toisiinsa paremmin Naapuri-viikkojen avulla. Edustajat kirjoittivat myös lyhyet kirjalliset raportit kuulumisista, jotka tallennetaan SOANK:n arkistoihin.
Kuulumisten jälkeen keskusteltiin miten voitaisiin kehittää asuinyhteisöjen yhteistyötä. Tähän annettiin monia mielipiteitä ja yksi tapa olisi järjestää useampia etäkokouksia, joissa edustajat voisivat keskustella ajankohtaisista opiskelija-asukasasioista. Myöskin muitakin päästettäisiin mukaan. Näitä kuitenkin kehitettäisiin tulevaisuudessa, mutta ne antaisivat paremman liikkumavaran SOANK:lle.
Kenties yksi tärkeimmistä osioista kokouksessa oli kannanotot, joita SOANK päätti tehdä kaksi kappaletta. Ensimmäinen näistä on se, että SOANK vastustaa asumistuen osa-asunnon normia.Suomen hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi leikkaaman kimppa-asunnoissa sekä alle 20 neliön yksiöissä asuvien asumistukea 20 prosenttia. Tämänkaltaisilla toimilla vaikeutetaan opiskelijoiden asemaa entisestään. SOANK toivoo näin ollen, että Suomen hallitus luopuisi kyseisestä esityksestä ja etsisi tarvittavat säästöt muualta. Toinen kannanotto on, että SOANK tukee esteettömyyttä opiskelija-asuntorakentamisessa. Esteetön asuminen tarkoittaa asuinympäristöä, jossa on huomioitu tilojen toimivuus ja muunneltavuus asukkaiden tarpeiden mukaan. SOANK toivookin jokaista asuinyhteisöä ottamaan esteettömyyden huomioon opiskelija-asuntorakentamisessa sitä tarvitseville, jotta kaikille opiskelijoille voidaan taata parhaat edellytykset sujuvaan asumiseen ja elämiseen. Kannanotot julkaistaan ja lähetetään myöhemmin.
Vuosi 2017 on SOANK:lle juhlavuosi. Järjestö juhlii tänä vuonna 35 vuotta ja tämän kunniaksi puheenjohtaja oli valmistellut pienen historiikin ja näkemyksen järjestön visionista. Tätä ei kuitenkaan ehditty kunnolla käymään lävitse johtuen pitkittyneestä kuulumis-osiosta ja siirrettiin asiaa tuonnemmaksi.
SOANK järjestää seuraavan seminaarin ensi vuoden alkupuolella Oulussa PSOAS:n toimiessa isäntänä. Odotamme tätä tilaisuutta suurella innolla !
Kaiken kaikkiaan Turun seminaari oli onnistunut ja se tarjosi paljon mielenkiintoisia keskustelunaiheita. Oli mielenkiintoista nähdä, miten säätiön toiminta oli edistynyt vuodesta 2014, jolloin SOANK oli käynyt edellisen kerran Turussa.