Siitä on kulunut jo muutama vuosi, kun ensimmäistä kertaa asetuin asumaan TOAS:lle uutena opiskelijana. Kaikki oli silloin uutta ja ihmeellistä. Asuinkohde (Tekniikan- ja Tieteentornit) oli minulle pääosin tuntematon ja outo, mutta onneksi yliopistoni oli aivan vieressä. En siihen aikaan tiennyt paljoakaan asukastoiminnasta ja minulle, kuten monille muille, muut asukkaat olivat etäisiä, joiden kanssa minulla ei ollut paljoakaan yhteistä tekemistä. Ehkä saatoimme tervehtiä silloin tällöin, mutta muuten emme paljon kommunikoineet. Mietin aina millaista olisi, jos meillä olisi vaikkapa yhteistä toimintaa, sillä olisi hienoa, jos voisimme vähän luoda yhteenkuuluvuutta. Asummehan kuitenkin saman katon alla ja olisi mukava opiskella, kun ympärillä on tuttavia, eikä tuntemattomia ihmisiä.

Eräänä päivänä, kun olin menossa koululle, satuin katsomaan, mitä rakennukseni ilmoitustaululle oli ripustettu. Tarkastan monesti ihan mielenkiinnosta mitä esimerkiksi TOAS haluaa tiedottaa ja siellä näin yllättäen kokouskutsun Ttornien asukastoimikunnalta. Mikä ihme on asukastoimikunta, kysyin itsekseni. Halusin tietää tästä enemmän ja näin päätin lähteä tähän tilaisuuteen, joka järjestettiin kohteen erillisissä toimitiloissa. Paikalla oli useita asukkaita ja asukastoimikunnan puheenjohtajana toimi tuolloin henkilö nimeltä Teemu Suo-Anttila. Istuin vapaana olevalle tuolille ja kokouksen alussa Suo-Anttila esitteli uusille henkilöille järjestön tarkoitusta ja mitä sillä pyrittiin saavuttamaan. Kuuntelin tätä hyvin mielenkiinnolla ja ymmärsin, että tämä saattaisi olla ratkaisu asukkaiden vuorovaikuttamisen kehittämiseen.

Asukastoimikunnan tarkoitus on nimittäin edistää yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken ja se toimii myös välineenä säätiön ja kohteen asukkaiden välillä. Se järjestää muun muassa asukkailleen tapahtumia, hoitaa kohteen palveluita ja edustaa heitä TOAS:lle. Esimerkiksi, jos kohteessa on jokin suuri epäkohta, kuten vaikkapa vikailmoitusten tekemisen heikkous, asukastoimikunta voi viedä tätä asiaa tehokkaammin eteenpäin ja kuvailla ongelmaa suoraan säätiölle. Näin tähän voidaan vaikuttaa nopeasti ja asukastoimikunta voi myös ehdottaa miten näihin puututtaisiin jatkossa edustajiensa kautta. Suurimmassa osassa TOAS:n kohteissa on asukastoimikunta toiminnassa ja sitä kautta asumistyytyväisyys on kasvanut merkittävästi. Useat sadat asukkaat käyvät säännöllisesti näiden tarjoamissa bileissä tai käyttävät näiden tarjoamia palveluita, mikä on auttanut heitä huomattavasti esimerkiksi kodin askareissa.

En ollut itse varma alussa halusinko osallistua mukaan toimintaan, sillä en tiennyt mihin kaikkeen olin lähtemässä ja olisiko tämä kuinka mielekästä minulle. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja ensimmäinen roolini oli kokoontumistilavastaava, jonka tehtävänä on antaa varauksia asukastoimikunnan tiloista asukkaiden käyttöön. Puheenjohtaja Suo-Anttila opasti minua tähän toimeen ja hän oli kaiken kaikkiaan erittäin innostava, mikä lisäsi motivaatiotani toimia asukkaiden hyväksi. Ensimmäisen vuoden aikana sain nopeasti kokea, mitä kaikkea sainkaan ollessani mukana asukastoimikunnan toiminnassa. Sain ensinnäkin uusia ystäviä ja kontakteja, mutta ennen kaikkea pääsin mukaan toimintaan, joka oli viihtyisää ja piti sisällään hienoja kokemuksia. Pääsin järjestämään erilaisia tapahtumia, joihin osallistui valtavasti asukkaita, ja tällaisia olivat muun muassa grillaukset ja pienimuotoisen diskon toteuttaminen. Muistan etenkin hyvin irlantilais-henkisen tapahtuman, jossa olimme päättäneet pukeutua irlantilaisiin kansallispukuihin, mikä herätti tuolloin hilpeyttä.

Asukasaktiivina pystyin myös vaikuttamaan asuinkohteeni asioihin aivan uudella tavalla. Kykenin esimerkiksi puuttumaan siihen, minkälaiset sauna-aikataulut meillä oli tai miten kerhotiloja hoidettiin. Se oli aina sykähdyttävää nähdä, kun omalla toiminnalla pystyi auttamaan muita asukkaita ja siten tekemään heidän elämänsä helpommaksi. Myöhemmin minut valittiin asukastoimikunnan puheenjohtajaksi, mikä on aina hieno hetki jokaiselle asukasaktiiville. Tällöin pystyin johtamaan itse toimintaa ja sinä aikana yhdessä muiden hienojen asukasaktiivien kanssa toteutimme useita erilaisia hankkeita ja muutoksia, jotka ovat näkyvillä edelleen. Positiivista tässä oli muun muassa se, että asukkaat olivat alkaneet tunnistamaan minua, mikä oli ilahduttavaa. Jokaisen asukasaktiivin onkin muistettava, että asukkaat ovat aina toiminnan keskipisteenä.

Päästessäni asukastoimikuntien neuvottelukuntaan, olin ensimmäistä kertaa virallisesti edustamassa oman kohteeni asukkaita. Se oli suuri vastuu edustaa noin 700 asukasta ja sinä aikana opin paljon TOAS:n kaltaisen organisaation toiminnasta. Siellä asukasaktiivi oli mukana keskustelemassa säätiön tulevaisuudesta ja miten esimerkiksi asukkaita voitaisiin motivoida säästämään energian käyttöä. Oli hienoa nähdä tällöin niin useita asukasaktiiveja, jotka halusivat parantaa asukkaidensa kykyä asua opiskelija-asunnoissaan ja heidän intonsa tähän teki minuun vaikutuksen. Neuvottelukunnasta pääsi myös muihin TOAS:n toimielimiin, kuten hallitukseen tai rakennustoimikuntaan, jossa käsiteltiin rakennuksiin liittyviä asioita. Itse toimin muutamassa näissä ja se on ollut erittäin mielenkiintoista touhua.

Myöhemmin nousin Suomen opiskelija-asukkaiden valtakunnallisen yhteistyöelimen puheenjohtajaksi ja sinä aikana olen nähnyt miten asukastoimintaa edistetään ympäri maata. Vaikka joitain puutteita on tietyillä paikkakunnilla, johon olen halunnut puuttua, myös merkittävää edistystä on tapahtunut vuosien saatossa. Opiskelija-asukkaiden on pidettävä asukasdemokratiasta huoli, sillä se tarjoaa näille harvinaislaatuisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan ja tekemään elämästä täyteläisempää. Asukasaktiiviksi kannattaa lähteä jokaisen, sillä silloin pääsee mukaan matkalle, joka tarjoaa useita hienoja kokemuksia.

Petri Mattila

SOANK:n puheenjohtaja

Tekniikan- ja Tieteentornien asukastoimikunnan ex-puheenjohtaja