Teksti : Martta Hakamies ja Onerva Kivirauma, TYS
Kuvat: Antti Kiiskinen
Lauantai 21.4.2012
Turun SOANK-edustajat saapuivat isäntien suosituksesta Vaasaan aamujunalIa. Seinäjoen asemalla junanvaihtoa odotellessa tapasimme muidenkin kaupunkien edustajia, ja kuulumisten vaihto alkoi jo taajamajunassa H443 Seinäjoelta Vaasaan. Isännät olivat SOANK-kylttien kanssa vastassa rautatieasemalla, ja kävelimme aluksi kokouspaikalIe Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sauna- ja kokoustilaan Leipätehtaalle.
Seminaarin teemana oli kansainvälinen opiskelija-asuminen. HOAS:n edustaja kertoi rohkaisevasta esimerkistä Itä-Pasilan Junailijankujan asuntokohteesta, jossa tehtiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa tehointerventio ilkivaltaa vastaan. Talon yleisen kunnostuksen lisäksi valittiin kaksi hostia, joiden tehtävänä on toimia yhteyshenkilöinä asukkaiden ja säätiön välillä. Hostit saavat ilmaisen asunnon ja pienen korvauksen työstään, ja rekrytoinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että toinen host oli suomalainen ja toinen ulkomaalaistaustainen. Hostit vastaavat mm. kerhotilan ovien avaamisesta ja yhteisten tilojen vikailmoitusten tekemisestä. HOAS:n edustajalla ei ollut käytettävissään täsmällisia numerotietoja, mutta hänen käsityksensä mukaan hostin palkkio maksaa itsensä takaisin, kun ilkivallan kustannukset ovat merkittävästi vähentyneet.
KOAS:lla oli sijoitettu suurin osa vaihto-opiskelijoista samaan asuntokohteeseen, ja muutama vaihto-opiskelija pääosin suomalaisten opiskelijoiden kansoittamiin taloihin. Poikkeuksetta kauemmas kavereistaan joutuneet vaihto-opiskelijat pyysivät siirtoa niihin taloihin, joissa kaikki muutkin vaihto-opiskelijat asuivat. Asuntojen jakoperiaatteet ja vuokranmääritys herättivät paljon keskustelua. TOAS:n selvityksen mukaan on oikeutettua jyvittää vaihto-opiskelijan maksamaan vuokraan myös kesäkuukausien kustannukset, jos vaihto-opiskelijalla on mahdollisuus valita itse, hakeeko hän jyvitetyn vuokran kiintiöasuntoa vai normaalin hakumenettelyn mukaisesti normaalihintaista asuntoa. TOAS suosittelee kuitenkin, että vaihto-opiskelijat hakisivat kiintiöasuntoja, koska normaalissa asuntojonossa on vaarana jäädä ruuhka-aikaan ilman asuntoa.
Hakumenettelystä ja asuntojen jonotuksesta on eri säätiöillä erilaisia käytäntöjä. HOAS:n mukaan Ara ei hyväksy jonotusaikaa eikä edes hakemusten pisteyttämistä asukasvalinnassa, vaan jokaisen hakijan kohdalla tulee harkita yksilöllisesti, kuinka suuri asunnontarve hänellä on. Asukkaat ja asuntojen hakijat ovat toivoneet mahdollisimman selkeitä ohjeita asukasvalintaan, koska sekä HOAS:lla että TYS:llä epäillään, että mukavimmat tai vaativimmat asiakkaat saavat asuntoja nopeammin kuin muut. Eräskin helsinkiläisäiti oli mennyt kolmen lapsensa kanssa HOAS:n toimistolle selvittämään, miksi perheen hakemus isommasta asunnosta käsiteltiin niin hitaasti, ja vasta silloin virkailija ymmärsi, että perheellä oli todellinen tarve saada isompi asunto läheltä lasten päiväkotia.
KOAS:lla asuntosihteeri voi asunnonhakijan kanssa keskustellessaan ehdottaa vapautuvaa asuntoa, joka ei täytä kaikkia hakemuksen kriteereitä: asunto saattaa olla esimerkiksi kalliimpi tai eri puolella kaupunkia kuin hakemuksessa esitetyt toiveet. Puhelinkeskustelussa voidaan kuitenkin selvittää, haluaako hakija mielummin odottaa toiveidensa mukaista asuntoa, vai ottaako hän heti vastaan jonkin muun asunnon.
Monessa säätiössä on mietitty, miten voitaisiin mahdollisimman helposti selvittää asunnon hakijoille, miten pian heille voidaan järjestää toivottu asunto. Jonotuskyselyä on harkittu, mutta sen pelätään aiheuttavan kysymysruuhkan toimistolle, kun hakemus ottaa takapakkia jonossa. Ainakin LOAS:lla on vuonna 2003 ollut jonotuskysely internetissä, ja kyselysivulla oli selvästi ilmoitettu, että hakemuksen sijoitus jonossa voi myös peruuttaa, jos samaa asuntoa hakee joku, jolla on kriteerien mukaan suurempi tarve saada asunto. Jonot myös elävät joka kerta, kun joku jonottajista lisää hakemukseensa uusia kohteita tai vastaanottaa tarjotun asunnon.
Isäntäväen johdolla keskusteltiin SOA ry:n kymmenen vuotta sitten julkaisemasta kansainvälisen opiskelija-asumisen oppaasta. Käytännön kokemuksia nousi esille eri säätiöistä. Jossakin oli havaittu, että ilman paikallistuntemusta vaihto-opiskelija voi helposti hakea ensin asuntoa kaukaa opiskelupaikastaan, ja perille saavuttuaan haluaakin sitten vaihtaa asuntoa. Joku vaihto-opiskelija valitti tuutorilleen, että Suomessa on niin lyhyen aikaa riittävästi valoa, ettei päivän aikana ehdi tehdä oikein mitään. Tuutorille selvisi, että asunnon valot eivät toimineet, koska sulake oli palanut.
Kulttuurieroista esille nousi joidenkin kansojen tapa käsittää kaikki omaisuus yhteiseksi, ja joidenkin afrikkalaisten heimokulttuuri. Eri heimojen jäsenet eivät välttämättä pysty asumaan samassa soluasunnossa, ja toisaalta saman heimon jäsentä on velvollisuus auttaa esimerkiksi ottamalla hänet kotiinsa asumaan, kunnes hän saa oman asunnon. Eroja on havaittu myös suhtautumisessa siihen, saako matoille astua kengät jalassa, sekä jätteiden lajittelussa.
Seminaariyleisö sai eläytyä vaihto-opiskelijan asemaan täyttämällä kuvitteellisen asuntohakemuksen vaihtojakson ajaksi. Hakemuslomakkeessa tarjottiin vaihtoehdoiksi niitä VOAS:n asuntokohteita, joissa on kalustetuja soluasuntoja. Isännät olivat myös kysyneet Vaasan korkeakouluilta näkemyksiä vaihto- ja degree-opiskelijoiden tarvitsemista järjestelyistä, ja saaneet vastauksia Vaasan yliopistolta ja Vaasan ammattikorkeakoululta. Vastausten käsittely jäi seminaarissa hiukan kesken, mutta kysymykset ja vastaukset annettiin paperikopiona seminaarin osallistujille, joten voimme perehtyä niihin vielä kotona.
Iltapäivällä VOAS:n toimitusjohtaja Jorma Vehkäperä esitelmöi säätiön historiasta, mielenkiintoisista perusparannuskohteista sekä kansainvälisen asumisen järjestelyistä Vaasassa. Vehkaperän aloittaessa työnsä 1999 VOAS:n asuntojen tyhjäkäyttöaste oli hälyttävän suuri, ja vuokrat korkeita. Viimeisin uusi asuntokohde valmistui vuonna 2000, ja sen jälkeen tyhjäkäyttö on vähentynyt ja vuokrien nousu pysähtynyt. Säätiön sääntöuudistuksessa vuonna 2008 keskityttiin vähentämään byrokratiaa pienentämällä hallituksen ja valtuuskunnan kokoa sekä purkamalla joitakin toimielimiä. Nykyisin VOAS:n hallituksessa on kolme kaupungin, kolme opiskelijajärjestöjen ja kaksi asukkaiden nimittämää jäsentä.
Uusin strategiatyö alkoi vuonna 2009, ja siihen osallistui ulkopuolisen konsultin lisäksi koko säätiön henkilökunta. Säätiön hallitus kiersi tutkimassa kaikki kiinteistöt ja luokitteli ne. Toimitusjohtajan mukaan hallituksen haluttiin tuntevan rakennukset, joiden käytöstä se tekee päätöksiä. Strategiatyön tuloksena syntyi asiakaslupaus, jonka osa-alueet ovat asiakaslähtöisyys, kokonaisedullisuus, luotettavuus ja vastuullisuus.
Vaasan ensimmäinen opiskelija-asuntola, Tekla I, valmistui vuonna 1968. Vuonna 1972 opiskelijakunnat perustivat VOAS:n, jota kaupunki rahoitti. 1970-luvulla rakennettiin kuusi asuntokohdetta, joista kolme myytiin vuonna 2007, koska syrjäisen sijainnin vuoksi niihin oli vaikea saada asukkaita. Vuosina 1996-2000 valmistui 12 uutta asuntokohdetta, koska uusien asuntokohteiden rakentaminen oli ainoa keino saada rahoitusta talousongelmien kanssa painivalle säätiölle. Toimitusjohtaja Vehkaperä pysäytti tyhjäkäyttöä pahentavan lumipalloilmiön ja vakautti säätiön talouden, mutta oman kertomuksensa mukaan sai siitä harmaita hiuksia.
1987 Vaasan kaupunki lahjoitti VOAS:lle viisi kiinteistöä, mutta lahjoituksen ehtoihin kuului, että jos säätiö joskus lopettaa toimintansa, kiinteistöt on palautettava kaupungille. Lisäksi kaupunki on siirtänyt VOAS:lle useita suojeltuja rakennuksia. Olympiakorttelissa puolestaan VOAS on suurin useista omistajista, mutta eri omistajilla on yhteiset tekniset tilat.
Asuntokohde Loftis on menossa perusparannettavaksi, ja perusparannuksen yhteydessä siihen haluttaisiin tehdä energiaremontti sekä rakentaa yksi lisäkerros. Myös entinen toimistotila muutetaan asunnoiksi. Luhtikäytävätalon energialuokitus on nykyisin E, ja luokitusta aiotaan parantaa tekemällä luhtikäytävästä puolilämmin tila lasittamalla se. Eteläseinälle on suunnitteilla lisäeristys, ja lisäksi taloon aiotaan asentaa aurinkopaneeleja ja maalämpö. Kaukolämpöä tarvittaisiin vain kulutushuippujen tasaajaksi. Perusparannus aiotaan toteuttaa Sitran teollisen korjausrakentamisen projektina.
Vaasassa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja Vaasan ylioppilaslehden kirjoitettua vaihto-opiskelijoiden järjestämistä hurjista bileistä VOAS katsoi parhaaksi sijoittaa vaihto-opiskelijat eri taloihin kuin tutkinto-opiskelijat. Bileiden aiheuttamiin järjestyshäiriöihin ei riitä ratkaisuksi se, että bilepaikan käyttö estetään. VOAS esimerkiksi siirsi talon keskikäytävällä juhlineet vaihto-opiskelijat luhtitaloon, ja silloin opiskelijat siirsivät bileet pesutupaan. TYS:llä vaihto-opiskelijoita estettiin järjestämästä bileitä kerhotiloissa, ja bileet siirtyivät yhteiskeittiöihin. Yhteiskeittiöt aioittiin lukita yöksi, mikä herätti vastustusta asukkaiden keskuudessa, ja lisäksi bileet vain siirtyivät jälleen eri paikkaan. Eri kaupungeissa toivotaan ratkaisuksi sellaista juhlatilaa, joka olisi niin hyvin äänieristetty, että aamuyöhön asti jatkuvat juhlat eivät häiritsisi muita asukkaita. Monen vaihto-opiskelijan kotimaassa normaali vuorokausirytmi on sellainen, että kello 23 on juhlien alkamisaika eikä päättymisaika.
Toimitusjohtaja Vehkaperä kysyi, onko muissa säätiöissä kokeiltu sellaista ratkaisua, että samaan soluhuoneeseen majoitettaisiin kaksi vaihto-opiskelijaa. Kukaan SOANK-edustajista ei ollut kuullut, että heidän säätiönsä tekisi tälläisiä sopimuksia, mutta siitä oli kyllä kuultu, että vaihto-opiskelijat itse ottavat huoneeseensa toisenkin asukkaan. HOAS:lta kerrottiin tapauksesta, jossa kolmen hengen solussa asui lisäksi viisi epävirallista asukasta. Kaverit olivat kuulemma ihan mukavia, mutta kylpyhuone oli niin usein käytössä, ettei se koskaan ehtinyt kuivua kunnolla.
Monen vaihto-opiskelijan kotimaassa ei ole erikseen opiskelija-asuntosäätiötä, vaan oppilaitos omistaa asuntolan, jossa opiskelija asuvat. Ilmeisesti sen vuoksi joidenkin vaihto-opiskelijoiden on vaikea hahmottaa, että Suomessa oppilaitokselle kerrottu tieto ei välttämättä välity asuntosäätiölle ja toisin päin. Todettiin, että Suomessakin olisi oppilaitosten hyvä ottaa enemmän vastuuta vaihto-opiskelijoiden asumisen järjestämisestä ja erityisesti asuntokiintiöiden varaamisesta. Aran mukaan sosiaalisen asumisen tarjoaminen vaihto-opiskeljoille ei välttämättä ole mielekästä. Suomalaiseen asumiskultturiin opastamisessa taas kv-tuutoreilla on erityisen tärkeä rooli: kv-tuutori voi opastaa kädestä pitäen avainten hakemisesssa ja vikailmoituksen tekemisessä.
Vaihto-opiskelijat ovat joskus valittaneet siitä, että he joutuvat maksamaan koko kuukauden vuokran, vaikka asunnontarve alkaa vasta 15. päivä. Järjestelyissä vedotaan tasapuolisuuteen: myös suomalaiset opiskelija-asukkaat joutuvat maksamaan koko kuukauden vuokran. Joskus vaihto-opiskelijoilla on ongelmana saapuminen kohdekaupunkiin niin myöhään, että asuntosäätiön toimisto on suljettu. Tällöin esimerkiksi kv-tuutori voi hakea etukäteen avaimet vaihto-opiskelijan puolesta.
Muualla Euroopassa on yleistä, että aikuisetkin ihmiset asuvat Wohngemeinschaft-soluissa eli WG-yhteisössä. Asunnossa voi olla 2-10 makuuhuonetta ja yhteistilat. Kun joku asukkaista muuttaa pois, jäljellejäävät asukkaat haastattelevat uudet asunnonhakijat ja päättävät sitten, kuka sopii joukkoon ja saa asunnon. Joissakin WG-yhteisöissä vuokra maksetaan kollektiivisesti, ja joissakin jokainen asukas maksaa itse oman huoneensa vuokran vuokranantajalle.
VOAS:lla on voimassa noin 2500 vuokrasopimusta, ja vuosittain käsitellyistä 5000 hakemuksesta syntyy noin 2100 uutta vuokrasopimusta. Suuri vaihtuvuus vaikeuttaa esimerkiksi asukastoimikuntien toimintaa. Asuntojen tyhjäkäyttö alkaa jo marraskuussa uusien hakemusten ruuhkan helpotuttua.
Seminaarin päätyttyä majoituimme hotelleihin, ja sitten siirryimme Rossoon päivälliselle. Leipätehtaalla järjestettiin saunailta, ja osa SOANK-edustajista jatkoi vielä tutustumaan Vaasan yöelämään.
Sunnuntai 22.4.2012
Sunnuntain kokouksessa päätimme jatkaa soank.fi-domainin olemassaoloa. SOA ry:stä erotessa saatuja rahoja oli jäljessä vielä noin 500 euroa, ja niistä käytettiin 120 euroa domain-nimen ja Suncometin palvelintilan säilyttäimiseen seuraaviksi viideksi vuodeksi. SOANK:n rahat ovat edelleen TYS:n Vuokralaisyhdistys ry:n hallinnassa. Kokouksessa todettiin, että niin kauan kuin Vuokralaisyhdistys on olemassa, se voi hallinnoida SOANK:n rahoja. Rahojen käyttäminen on kuitenkin olennaisesti vaikeampaa nyt, kun Vuokralaisyhdistyksellä ei enää ole järjestösihteeriä, vaan kaikki toiminta riippuu Vuokralaisyhdistyksen hallituksen vapaaehtoistyöstä.
Totesimme, että vuosi 2012 on SOANK:n 30-vuotisjuhlavuosi. Suunnittelimme, että vuoden viimeinen kokous pidettäisiin marraskuussa Helsingissä, ja sen yhteydessä juhlistettaisiin tasavuosia. Pyrimme myös herättelemään mukaan toimintaan niitä asumisyhteisöjä, joista ei ole moneen vuoteen ollut edustajaa SOANK-kokouksissa.
Jyri Järvinen ilmoitti luopuvansa SOANK:n puheenjohtajuudesta. Kokous valitsi hänen seuraajakseen Pekka Sillanpään. Varapuheenjohtajana jatkaa Martta Hakamies.
